Letra de Hautajaisy� - Horna

Y�ll� j�inen usva j�lleen nousee
haudastaan,
vartiosta, luota vainajien paikaltaan,
houkuttelee uuden uhrin luokseen
surmaansa,
laulaa omituisen, oudon taikansa.

N�liss��n ja suojaa etsien, sisimm�ss��n l�mp�� kaivaten,
kirottuna vai voittaneena,
kaiken elon riemun raivaten.

�inen suo on kiintynyt lapseensa,
jota kirouksensa varjelee,
ilman l�mp��, ei el�m�� ollenkaan,
ei taantumusta rakkauteen.

Haudanusva on vihannut ihmist�,
inhonnut sen lihaa ja aatteita,
pyrkimyst� saada osakseen
https://www.coveralia.com/letras/hautajaisyo-horna.php
aina kaiken ilman vaateita.
Siin� k�sitykset kirouksesta
eroavat kuten p�iv� ja y�,
ihmiselle kirous on kuolema,
ja meille kuolema on mieluisa ty�.
Jumala on kahlinnut lampaansa,
ketju on kuin el�m�,
ruoste, aika ja inhon vaikutus
on meid�t laskenut vapauteemme.
Siin� kirouksemme muuttuu siunatuksi,
ihmisruumis j��tyy suohon paikalleen.
Haudanusva on sielujemme liitto
ja rauha piinasta on �inen hiljaisuus.

Ei virett�, ei harmoniaa,
ei nuotin nuottia ilman taikaa.
Pelko muuttuu mielenkiinnoksi
ja s�vel tuo kristityt luoksemme.