Letra de Satu Peikoista - Kotiteollisuus

Toisiinsa kietoutuneina
he kulkevat mets�n halki
heille tuntemattoman,
pienille loputtoman

Rukka-Peikko Takkutukka
ja Heikko-Peikko Pelokas
molemmat niin urheina ovat
toistensa tukena

Mit� puiden takana heit� odottikaan?
Niin kaunis kukka, jota ei osaa sanoin kuvailla
sen tahdoi itselleen Rukka, pikku takkutukka

Lyijynraskaita
jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa, ymp�rill� pelkk�� harhaa

Halki j��tyneen maan
he kulkevat k�sikk�in,
katsomatta toisiaan,
sanomatta sanaakaan

J��n pinnasta peilasivat
uurtuneita kasvojaan,
silm�t niin vettyneet ovat
is�ntiins� pettyneet
https://www.coveralia.com/letras/satu-peikoista-kotiteollisuus.php

Se kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin
hukkui Heikko-Peikko
Niin se vain menee, ei aina k�yk��n niin,
kuten toivoi Rukka, pikku takkutukka

Sormet vieraat soittavat
t�t� soitinta
kuoleman sormet,
kylm�t ja kankeat

Astun sis��n portista,
vieras maailma
avautuu sen takaa,
maisemat ankeat

Nyt sanat on sanottu,
laulut on laulettu,
aamun koittaessa
ilta jo h�m�rt��

Kun hukun itkuuni
toivon, ett� j��
edes kauniin kukan nimi
t�nne el�m��n